Kevät toi maalarin

Mmm... Tämä näkymä enteilee ratkaisua vapaa-ajan käytön suhteen  arvatenkin melkoisen pitkäksi aikaa. Vaihtoehtoisesti se voi myös tarkoittaa ongelmaa vapaa-ajan puuttumisesta.  Maalaustelinetarvikkeet pötköttävät leppoisasti koulun etupihalla. On aivan kuin olisi tyyntä myrskyn edellä.  Tässä yhteydessä myrskyllä tarkoitan tulehduksen partaalla kivistävää rannetta ja tosiasiaa, että maalattavaa on siinä vaiheessa vielä kymmenen kertaa enemmän kuin maalattua. Epätoivo  maalausprojektin koskaan loppumisesta on kai vääjäämätön, mutta siltikin tässä vaiheessa suunnattomasti iloitsen sen alkamisesta. Kevät tuo pian maalarin Karhin koululle!

Yksityiskohtainen tarkastelu paljastaa huoltomaalauksen tarpeellisuuden lähes joka kohdassa mihin vain katsoo.  Mitähän Karhissa tuumataan uudesta väristä, joka on... Noh, sittenhän näkevät.

Auringon voima

Lomamatkalta ostetut lipilapit pääsivät testaamaan kotimaan kevätkamaraa, kun pääsiäiskelit muuttuivat yllättäen aivan kesäisiksi. Paidasta katosivat hihat ja  mekkonkin helma pääsi kevätaurinkoon liehumaan. 

Jouten ei kuitenkaan malttanut olla. Aurinkotuoli sai ottaa väriä ihan vain itsekseen, tyhjillään. Minä vuoroin konttailin maastossa valokuvailemassa kevään ihmeitä ja vuoroin askarrellen uusia kukkapenkkejä sinne tänne pitkin pihaa. Linnut lauleskelivat, koivut alkoivat vihertää ja lapset veivasivat fillareilla ympäriinsä. Mukava pääsiäinen.

Valon kuvia ja aidan rakentamista

Valokuvaus on mukavaa puuhaa. Etsimen läpi maailman tarkkailu on intensiivistä ja yksityiskohtaista. Monia ilmiöitä, tapahtumia ja vaikutelmia ei muutoin välttämättä näkisi tai niihin ei erityisemmin kiinnittäisi huomiota. Kamera rajaa ja yksinkertaistaa näköhavaintoja ja toisaalta tuo niihin uutta ulottovuutta.

Ympäristömme koostuu lukemattomista pikku tarinoista omine todellisuuksineen, omamme mukaan lukien. Pysähtynyt kuva vangitsee ohikiitävän hetken kuin hengen pulloon. Aikoja myöhemmin tuo sekunnin sadas- tai kymmenesosa on palautettavissa silmien eteen ja tietyllä tavalla elettävissä uudelleen.

Olen perustanut harrastukselleni valokuvablogin, joka koostuu pääasiassa luonto- ja maisemakuvista. Kuvaan luontoa fiiliksellä, en dokumentoidakseni sitä. Etsin värejä ja tarinoita. Metsästän valoa ja vaanin varjoissa. Valokuvausvälineitöni on tavanomaisen vaatimaton, mutta fiilis paikkaa puuttuvan valovoiman ja polttovälit.

Tervetuloa vierailemaan blogissa. Ilahdun kommenteista ja varsinkin lukijaksi rekisteröitymisestä. Linkki latoon sumussa löytyy tämän blogin vasemmasta ylälaidasta.

Pitkäperjantai olisi varmaankin ollut hyvä pyhittää lepoon tai vähintäänkin hengellisempien näkökohtien pohdintaan.  Kyseinen päivä oli historian henkilölle raskas, eikä siis mikään leppoisa löhöilypäivä. Hyvällä omalla tunnolla läksinkin siis iskän kanssa jatkamaan naapurin viime syksynä keskeneräiseksi jäänyttä aitaa, jonka tarkoitus on luoda yksityisyyden suojaa muutoin avaralla ja esteettömällä koulun pihamaalla. Laudat loppuivat kesken ja viimeistelykin jäi johonkin muuhun pyhäpäivään.

Viime vuonna aitaa saatiin rakennettua tämän verran.

Nyt loputkin mullikka-aidan rungosta on pystyssä.

Muodonmuutos IV

Iisakin kirkko on valmis. Tai ainakin melkein. No hyvä on sitten, ei ole valmis. Sieltä puuttuu lämpöpatteri, valaisin, pistorasia, kannatin, pidike, tiiviste, suulake...

Koulun entisestä siivouskomerosta muotoutui tunnelmallinen retriitti yksityisten asioiden hoitoon ja oivallinen lukusoppi. Eräskin teini-ikää lähestyvä nuorukainen roikottaa siellä itseään tietymättömiä aikoja läppäri polvillaan. Missä lie surffailee.

Vuosi sitten kyseisellä paikalla oli pöntöllinen siivouskoppi.

Nyt tervetuloa meidän vessaan!

Kolmen värin paletti.

Näkymä pöntöltä eteiseen.

Näkymä ovelta vessaan.

Hotelli Helpotus

Apuu-va!

Viisitoista plus-astetta ulkona sai minut innokkaasti tarttumaan vesuriin ja aloittamaan pihamaapöpelikön raivauksen.  Tuntien työskentelyn jälkeen innostus muuttui epätoivoksi ja lopulta vähintään keskivahvaksi masennukseksi. Maapohjaa tarkemmin tarkastellessa ei voi ymmärtää miten siinä koskaan voisi kasvaa tasainen nurmikko. Kuollutta kasvimassaa ja juurakoita on tonneittain!

Ihan ykkösiä ei kannata näissä hommissa päälle pukea.

Tuohon mulppasin.

Haravointilöytö

Iik ihanaa! Talon takaa, kuivuneiden koivun lehtien alta piilosta,  löytyi tänään siniset yllätykset!

Sinivuokko - Anemone hepatica

Kevätperhonen

Olen talven aikana selvästi lihonnut jonkun kilon. Ei paljon, mutta juuri sen verran, että ei tunnu kivalta. Koulun pihalla odottaa oiva rasvanpolttoleiri pihan laiton merkeissä. Verkkaisesti sulava lumi paljastaa työkohteita tuskallisen hitaasti puutarhurille, joka jo malttamattomana viilaa vesurin terää valmistautuakseen ankaraan urakkaan pihamaan pikkurisukon kaatamiseksi. Ennen varsinaisen kuntoleirin alkua on pientä verryyttelyä harjoitettu haravoimalla nurmikkoalueita sitä mukaa kun ne lumen alta ovat paljastuneet. Kunnon hiki ja kipeytyneet lihakset sekä solakampi vartalo saavat kuitenkin vielä hetken odottaa. Kevät on silti kivasti taas edennyt. Aurinko herätti myös siivekkäät kaunottaret perhospaikalla.

Nyt se alkaa!

Kävin tänään tarkistamassa viime päivien vesisateiden aikaansaannoksia maisemaan ja mittailemassa hangen syvyyttä. Metsässä ja pellolla pälviköityminen alkaa pian. Tiet ja aurinkoiset rinteet roikottelevat jo paljaina. Puutarhurin sydän pompahti onnesta löytäessään pihalta ensimmäisen punastelevan tulppaanin nokan. Kaksinkertaisesti sydän iloitsi havainosta, ettei pihalla viime kesänä mellastanut myyräpataljoona ollut talven aikana järsinyt tulppaani-istutusta; no, ei ainakaan tätä yhtä yksilöä!

Kovin oli maisema edelleen väritön ja luoteinen kipakka tuuli olisi häätänyt innokkaimmankin kevät-bongarin tarkkailemaan ulkotilan muutoksia mielummin sisältä ikkunan läpi. Lapselle sää ei ollut ongelma; asiaa auttoi tosin tuliterä fillari.

Huomaa myös jarrutusjälki!

Luokkahuoneen muodonmuutos III

Keittiö on kodin sydän, olennainen osa kotia ja elämää.  Arvoisa tila siis esiteltäköön runsain kuvin, vaihe vaiheelta. Lopusta puuttuu vielä monta kuvaa; se, jossa kaikki listat on laitettu ja johdot piilotettu, se, jossa välitilaan on asennettu valot sekä se, jossa lampunvarjostimet viimeistelevät näkymää. Asioita on alkanut tapahtumaan niin hitaasti, etten jaksa enää odottaa ja siksi muodonmuutos esitellään nyt:

Luokkahuone neitseellisessä tilassa.

Pesualtaan kohdalla on muodonmuutoksen jälkeenkin pesuallas.

Ensimmäisenä rakennettiin väliseinä. Seinän takana on nyt naapurin varasto.

Sama tila toiseen suuntaan. Hirsiseinän takana on olohuone.

Hirsiseinään tehtiin aukko, joka yhdistää keittiön olohuoneeseen.

Näkymä altaalle päin seinän kaadon jälkeen.

Reikä seinässä on valmis, kuten yksityiskohtainen keittiösuunnitelmakin.

Pian kalusteet olikin jo kasattu.

Ja kohta kovassa käytössä.

Valmis kokonaisuus koko komeudessaan.

Kalusteet ovat AKA:lta ja välitila lasia.

Ruokailutila on keittiössä.

Lämmin ruoka siirtyy kätevästi nälkäisille ruokailijoille suoraan hellalta.

Näkymä lapsiperspektiivistä.

Puhdaslinjainen-monimuotoinen, moderni-rustiikkinen; aah, rakastan vastakohtia!

Näkymä olohuoneesta keittiöön.

Ja vielä näkymä olohuoneesta ruokailutilaan. Asiallinen valaisin.

Muodonmuutoksia on tiedossa vielä lisää. Tiedä vaikka Iisakin kirkko olisi esittelyssä seuraavaksi!

Hyvä harmaa

Harmaasta sateisesta säästä kannattaa olla iloinen, jos on kevät ja jos lunta on niin kuin tänä vuonna. Hanget hupenevat ihan silmissä ja pihatien hiekkakin näkyy jo. Sulamisprosessia ulos ihailemaan uskaltautuneen tulee kuitenkin harrastaa varovaisuutta, toisin kuin minä, jolle ei yksi eikä kaksikaan kertaa kohdannut kaatuminen jäisellä pihalla riittänyt. Viimeksi eilen liukastuin taas sarjakuvamaisen näyttävästi etuoven betoniportaissa. Tämän epäonnistuneen stuntin seurauksena aukaisin kyynärpääni, nyrjäytin ranteeni ja polveenkin ilmaantui myöhemmin iso mustelma. Kevät ei tule tänä vuonna kivuttomasti.

Nämä valitettavat kevät-vammat eivät ole kuitenkaan olleet sellaisia, että olisivat olleet esteenä pienille  remonttia ja sisustamista koskeville edistysaskeleille, joita olen ottanut hyödyntääkseni harmaat päivät johonkin hyvään. Maalasin yhden ovenkarmin ja eteisen vieressä olevan välitilan katon, siivosin eri puolilla olevia rakennustarvikkeista ja -työvälineistä koostuvia rytökasoja, siirsin muutamaa huonekalua ja ostin Iisakin kirkkoon, vessaan, peilin. 

Olisi vain hyvä, että sää jatkuisi vielä jonkun aikaa samankaltaisena. Ties mitä vielä saisinkaan aikaan.